The tiny one before sleeping. She likes to play with her blanket. That blanket has become a very important to her. I think we can´t leave the house anymore without that..
Lately i have been thinking of working. How and what to do next. Not so easy questions, as i am a freelancer. I always need to find and start my work again. Challenging and inspiring also, keeps me rolling. But also sometimes a bit hard. Everything is changing, all the time, nothing stays the same.
On the other hand, i could never really imagine a work from nine to five, i´m somehow too restless for that. So. What could i do next...
*
Pikku tyyppi hetkeä ennen päiväunia. Möyrimistä unipeiton kanssa. Unipeitto on tärkeä, ilman sitä ei tule uni.
Viime aikoina olen miettinyt töitä. Lähinnä sitä että mitäs seuraavaksi. Mihin suuntaan ja mistä aloittaa. Freelancerinä tämä on tätä jatkuvaa etsimistä ja aloittamista. Mitään valmista ei ole eikä tule, paikat ja ihmiset vaihtuu, kaikki on epävarmaa ja tässä hetkessä elävää. Siinä on sen vapaus ja ihanuus- ja kamaluus. Kun mikään ei ole varmaa, paitsi se että kaikki on epävarmaa, sanoisi eräs Tuutikki nyt tähän. (Tai jotain sinne päin. En löydä Taikatalvea nyt tähän jotta voisin tarkistaa sitaatin. Kirjat ovat edelleen banaanilaatikoissa..)
Toisaalta en oikein osaisi kuvitella itseäni yhdeksästä viiteen- työhön, sellaiseen taidan olla hieman liian levoton. Joten tässä sitä taas ollaan, mitähän sitten seuraavaksi...
Voi ihanaista pientä!
VastaaPoistaMyötätuulta ja tsemppiä työrintaman kypsyttelyihin,Tuutikin viisaus mukana matkaten!
Kiitos! Jotain pientä jo tuuli toikin mukanaa, tästä on hyvä jatkaa etsiskelyjä:)
PoistaVapaus ja sen ihanuus ja kamaluus, juuri niin. Se kamaluus näyttää täällä nyt naamaansa ihan kyllin.
VastaaPoistaEpävarmuus on kuitenkin olotila, joka sopii minulle. Varmuus tukehduttaa.
Mutta Hän on hirmuisen suloinen! Ja tumma tapaus tämä. Sinulla taitaa olla siellä siskokset kuin yö ja päivä. Ja aivan mahtavat villahousut!
No samahan se täälläkin. Vaikka kuinka väliin ahdistaisi, niin se sama varma päivästä toiseen jatkuva tuttuus työssä puuduttaisi ja ahdistaisi vielä enemmän. Että näillä mennään mitä on:)
PoistaOn nuo kaksi aika erilaisia, ja hyvä niin. Paitsi että tempperamentissa tuntuu löytyvän molemmilta ytyä. Pienempikin on alkanut jo saada ääntänsä kuuluviin.
Villahousut neuloi mun äiti, ne on minustakin huippuhienot!
Maybe you could play with the blanket...it seems funny and when mind is relaxed, thinks better.
VastaaPoistaOr just keep on and things will happen when they happen
I will keep on. Things will go fine, sooner or later:)
PoistaIlahduttava blogilöytö, ihana pieni ja ihan samoissa ajatuksissa.
VastaaPoistaKieltäydyin juuri eilen eräästä kokopäivätyöstä, jotta aikaa jäisi omille projekteille ja sattumalle. Heti tietyiltä tahoilta sata miksi-kysymystä ja mulle huono omatunto. Vapauden ihanuus ja kamaluus, tosiaan, ommaa suhdetta työhön ja rahaan on saanut pohtia vuoden aikana todella paljon. Jos olisi jälkikasvua, miettisin varmasti vielä enemmän.
Heipä hei sinne, ja kiitos!
PoistaHuonoa omaatuntoa ei kannata kantaa tehdyistä ratkaisuista. Jokaisella oma elämä ja omat valinnat. Ja se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle:)
Onnea matkaan sinne siis myös!
Hervoton kuvasarja, varsinkin tuo alin kuva. Repesin täällä nauruun.
VastaaPoistaNiin...näitä pohdintoja. Minua vetäisi se vapaus, mutta ehkä sen aika ei ole ihan vielä.