huomenta

I met Sari in a very cosy place for a morning coffee. The place was not really open yet, but there was Rene working already..
*
Tavattiin Sarin kanssa kivassa paikassa aamukahvilla. Siellä vasta tuoleja nosteltiin pöydiltä ja heräiltiin uuteen päivään. Rene oli jo täydessä työn touhussa..

Kaipaisin enemmän tämän tyylisiä paikkoja Suomeenkin. Ei mitään turhan fiiniä, vaan toimivaa, ihmisten omasta luovuudesta ja innosta ponnistavaa. Kierrätyskamaa, työpajoja, aamukahvia, lounasta ja koululaisille iltapäivätoimintaa, mitä ikinä mieleen juolahtaa hyvällä meiningillä. Ja kaikkien helppo tulla.

Täältä löytyy La Recyclerie.

outi was here

Guess where have i been? I was in Paris, all by myself. It was great. Even it didn´t go as i planned.. But life has many surprises, one just has to take it as it comes.

Anyway, Paris is always Paris, and i enjoyed as much as i could. Spring in Paris, that´s my dream..
*
Haa, arvatkaas missä olen ollut? Pariisissa, ihan itsekseni. Pitkään ja hartaasti odottamani pieni irtiotto, joka ei sitten todellakaan mennyt suunnitelmien mukaan. Mutta sellaista on elämä. Yllätyksiä täynnä.

Mitäpä siitä. Oli se silti ihanaa. Kulkea katuja ristiin rastiin ja ylös alas. Poiketa sinne minne mieli tekee, kaikessa rauhassa. Istua kuppiloissa ja kippoloissa, juoda kahvia tai lasi viiniä. Olla vain, katsella ja kuunnella, toisenlaista elämää.

breathe trust let go

I went thru some old photos today, and found this one. It´s from 2007. I guess from Italy, but i can´t remember. One lonely photo. 8 years ago already. Time flies, eh?

"Breathe, trust, let go." I red that one too today from somewhere. I will try it, at least today.
*
Kävin läpi vanhoja valokuvia ja löysin tämän. Yksinäinen kuva, en edes muista mistä. Ehkä Italiasta? Vuodelta 2007, silloin taisin olla Italiassa. Siitäkin on jo 8 vuotta. Huh miten aika kiitää. Väliin myös matelee, mutta kyllä se kuulkaa myös kiitää.

"Breathe, trust, let go", luin myös tänään jostain. "Hengitä, luota ja päästä irti". Tai anna mennä, ihan miten vain. Sitäkin voisin koettaa tänään. Tässä ollaan, hengitellään. Luotetaan siihen että elämä kantaa ja annetaan palaa, eikös?

!

There is a light! Brilliant!
Oh how i have been waiting for this. The sun is getting higher and higher each day. And stays up longer and longer.
I know, i say this every year, but i must say it again. IT JUST MAKES A BIG DIFFERENCE. That there is some light. That the sun exists. That the spring finally is coming, even slowly, but still. IT IS COMING FOR SURE. Winter is OVER. Aaaaaaaahhhhhhhhh. I feel like waking up from a long long sleep.

Maybe slowly i can start with this new home too. We would need a bit this and that. Like a mirror. The only mirror in house we placed there..
But i bought a new mug for myself! Incredible how much one can enjoy of a new mug. That can also make a big difference. Little things make big difference.

Have a good day!
*
No nyt on valoa!! Kyllä tätä onkin jo kaivattu. Joka vuosi havahdun tähän samaan, miten on mennytkin koko talvi taas jossain horteessa, puoliunessa. Kunhan vaan saan hieman aurinkoa ja valoa, herään taas uuteen elämään. Kyllä se tästä! Kevät tulee sittenkin! Talvi selätetty!

Täällä on vielä aivan paljaat seinät. Eikä tuon kummempaa peiliä. Sekin laitettiin vähän outoon paikkaan. Pikku hiljaa.. En nyt muutenkaan taida olla mikään sisustaja-ihme.
Vaan ostinpa itselleni uuden mukin. Voiko elämänlaatu parantua uuden mukin myötä? Vastaus on Kyllä voi!

Onpa paljon huutomerkkejä! Hei vaan taas!!

a play

The tiny one before sleeping. She likes to play with her blanket. That blanket has become a very important to her. I think we can´t leave the house anymore without that..

Lately i have been thinking of working. How and what to do next. Not so easy questions, as i am a freelancer. I always need to find and start my work again. Challenging and inspiring also, keeps me rolling. But also sometimes a bit hard. Everything is changing, all the time, nothing stays the same.
On the other hand, i could never really imagine a work from nine to five, i´m somehow too restless for that. So. What could i do next...
*
Pikku tyyppi hetkeä ennen päiväunia. Möyrimistä unipeiton kanssa. Unipeitto on tärkeä, ilman sitä ei tule uni.

Viime aikoina olen miettinyt töitä. Lähinnä sitä että mitäs seuraavaksi. Mihin suuntaan ja mistä aloittaa. Freelancerinä tämä on tätä jatkuvaa etsimistä ja aloittamista. Mitään valmista ei ole eikä tule, paikat ja ihmiset vaihtuu, kaikki on epävarmaa ja tässä hetkessä elävää. Siinä on sen vapaus ja ihanuus- ja kamaluus. Kun mikään ei ole varmaa, paitsi se että kaikki on epävarmaa, sanoisi eräs Tuutikki nyt tähän. (Tai jotain sinne päin. En löydä Taikatalvea nyt tähän jotta voisin tarkistaa sitaatin. Kirjat ovat edelleen banaanilaatikoissa..)
Toisaalta en oikein osaisi kuvitella itseäni yhdeksästä viiteen- työhön, sellaiseen taidan olla hieman liian levoton. Joten tässä sitä taas ollaan, mitähän sitten seuraavaksi...

2 x tulips

Flowers for your week. Let it be a good one!
*
Kaksi kertaa tulppaaneja alkavaan viikkoon. Olkoon se hyvä ja lempeä!

kaipaan

Missing those landscapes and people from our other "home".

Lately news;

Lots of sneezing and coughing in this house, restless nights- too little sleep. But, also some exciting plans for little journeys and that if something makes me feel better.

We are still living with the banana boxes.
*
Maisemia ja ihmisiä sieltä toisesta kodista.

On ollut läjä huonosti nukuttuja öitä taas. Paljon yskimistä ja niistämistä, laventelitippoja, nenäliinakasoja ja sipulilta tuoksuva vauva.

On ollut myös varovaisia matkasuunnitelmia ja retkihaaveita, ja hyvän tuulen pilkahduksia hämärissä päivissä.

Enkä vieläkään ole purkanut kaikkia banaanilaatikoita.