*´`*´`*´`*

Last days i have been filming during the days and playing in the theater in the evenings. It has been a great fun. But when sunday finally came, i realized i´m really really tired..

She has made a new album again. I just love it.
*
Viime päivät olen kuvannut lyhytfilmiä ja iltaisin olen tietysti ollut teatterissa. On ollut ihan mahtavaa, mahtavien ihmisten kanssa työskentelemistä. Mutta kun sitten sunnuntai koitti, niin olinpa väsynyt. Hyvin hyvin väsynyt..

Hän on tehnyt uuden levyn. Tykkään kovasti.

time goes by nothing changes

I visited one school today, meeting the schools theater group and telling something about actors work. It´s so funny how the memories of my own school time burst in to my mind immediately when i enter in to a school building. It doesn´t even have to my old school. What ever school.
I almost had to peek behind the corners to make sure my old gymnastic teacher is not there and thinking i have escaped from the class again..

Photos are from my home street, from the 50´s and now. Looks still the same..
*
Vierailin tänään koulussa kertomassa yläasteen näytelmäryhmälle näyttelijäntyöstä. Jännä miten koulurakennus ja sen ilmapiiri palauttaa välittömästi omat koulumuistot mieleen, vaikkei kyseessä olisi edes oma koulu. Melkein vilkuilin selkäni taakse ettei kai vaan liikunnanopettaja huomaa että olen taas lintsannut..

Kuvat ovat kotikadultani, ennen ja nyt. Mustavalkokuva lienee 50-luvulta. Eipä tämä ole paljoa siitä muuttunut..

arvontalaulu raikaa

I wrote the names behind one old script sheet, squeezed them tight and mixed in a little bow. While humming a lottery-song i lifted up 3 names, or actually 4 cause two were hanging on to each others.
And the winners are; hannna, maijja, kukka-maaria and marika! Congratulations! Could you please send me your addresses, so i can send some surprises..
And THAN YOU for you all! I would like to send some little presents for all of you, so i send at least some flowers here.
Have a good start for the week!
*
Kirjoitin nimet vanhan käsikirjoitus liuskan toiselle puolelle, leikkailin ja nipistelin pikku lappusiksi ja sekoittelin kulhossa. Arvontalaulun raikuessa nostelin kolme voittajaa, tai oikeastaan neljä, koska kaksi lappusta oli tarttunut kiinni toisiinsa. Ja voittajat ovat; hannna, maijja, kukka-maaria ja marika! OnneaOnnea! Laitatteko minulle osoitteenne; bamarik(at)ymail.com, niin pistän postin mukana pienet yllätykset tulemaan.
Ja KIITOS kaikille jotka olette jättäneet kommentteja, tekisi mieleni lähettää kaikille yllätyksiä, ainakin nämä neilikat lähtee nyt teille.
Aurinkoista alkavaa viikkoa!

at end of day

Because i have been lately lazy taking photos, i share some old ones with you. These are from Switzerland, Belgrad, Istanbul, Prague and Frankfurt.

I also want to share one poem from Beckett. I love his way to write. And there is something comforting, calm and purifying in his poems. Like a meditation.

Roundelay

on all that strand/ at end of day/ steps sole sound/ long sole sound/ until unbidden stay/ then no sound/ on all that strand/ long no sound/ until unbidden go/ steps sole sound/ on all that strand/ at end of day

Have a good weekend!

ps. Still time to take part of the lottery if you want to!

*

Koska olen ollut viime aikoina laiska ja raihnainen valokuvaamaan, länttään tähän taas vanhoja kuviani. Tällä kertaa ne ovat Sveitsistä, Belgradista, Istanbulista, Prahasta ja Frankfurtista. Minä vaan niin tykkään reissukuvista.

On perjantai, ja vaikka olen töissä lauantainakin (yleensä aina olen) ei se haittaa. Perjantai tuntuu silti perjantailta.

Perjantain kunniaksi jaan kanssanne yhden Beckettin runoista. Hänen runoissaan on jotain kovin lohdullista, levollista, meditatiivista.

Piiritanssi

pitkin pitkää rantaa/ päivän päättyessä/ askeleet ainoa ääni/ pitkään ainoa ääni/ kunnes käskemättä tauko/ silloin äänetöntä/ pitkin pitkää rantaa/ ei pitkään aikaan ääntä/ kunnes käskemättä käyvät/ askeleet ainoa ääni/ pitkään ainoa ääni/ pitkin pitkää rantaa/ päivän päättyessä

suom. Caj Westerberg

ps. vielä ehtii osallistua arvontaan!

memories

 It makes me really happy to read comments from you for the last post, thank you!
Here some more old photos, from Switzerland, France and Italy. I miss Switzerland.. Hope to get there maybe during the christmas time...

Some order to the world made by a swiss artist.
*
Kiitos ihanat kommenteistanne! Tuntuu mukavalta lukea niitä, ja huomata taas kerran että on tämä blogimaailma ihmeellinen.
Vaikka joskus tulee pidempiäkin taukoja, on tänne aina mukava palata ja tavata tuttuja:)

Nämä kuvat ovat myös noin kolmen vuoden takaa. Kuvia Sveitsistä, Ranskasta ja Italiasta. Nyt on vähän Sveitsin ikävää. Jospa sinne päästäisiin vaikka joulun tienoilla..

Sveitsiläinen taiteilija luo järjestystä maailmaan.

3 years bamarik

Guess what, i have been keeping on this blog for over 3 years now. Wow. And i thought i am a shortsighted person...

I am actually very happy about this kind of photo diary i have of my life. Without this blog, there wouldn´t be so many photos and memories from these years.

I want to thank you who have been visiting here! It is always a joy to read your comments, and also visit your blogs.
With the help of this blog world, i have also got to know some people in real life, and that is something very special.

So, for a little party i make a lottery, and if you want to take part of it, leave a comment please. I will send some surprise presents after 24.10.

ps. photos are from Paris from the trip about 3 years ago. i guess i have a bit fever for traveling again;)
*
Arvatkaa mitä, huomasin jokin aika sitten että olen pitänyt tätä blogia jo yli kolme vuotta. Ohoh. Sitä kai sietää jo hieman juhlistaa? Keräsin tähän kuvia vuosien takaa, ovat kaikki Pariisista, anteeksi vain. Matkakuume taitaa taas vaivata..

Blogin ansiosta olen onnistunut pitämään jonkinlaista kuvapäiväkirjaa omasta elämästäni. On itseasiassa hirmu kiva katsella nyt jo vuosia vanhoja kuvia ja muistella kaikkea tapahtunutta. Ilman tätä blogia monet noista kuvista ja muistoista olisi jo unohtunut. (ja etenkin kun sattui se ikävä kovalevyn tyhjennys operaatio jonka myötä tuhansia kuvia haihtui puf! bittiavaruuteen..)

Iso kiitos kuuluu teille jotka täällä vierailette! On aina ilo saada kommenttejanne ja tehdä myös vastavierailuja blogeihinne.
Blogin myötä olen päässyt myös tutustumaan paremmin joihinkin ihmisiin ihan oikeasti, ja siitä olen hyvin hyvin onnellinen.

Sen pitemmittä puheitta, yllätyspalkinnot odottavat arpajaisiin osallistujia. Jos siis haluat, jätä joku kommentti lootaan ja olet mukana arpajaisissa. Nostelen hatusta nimiä 24.10.
Hei vaan!

5 sanaa

Africa in my memory; it´s about light, colors, smells, tastes, feeling in the air. When i was a kid we lived there for couple of years. I can still remember the taste of a fresh papaya picked up from our own tree. I remember the smell of the ocean and the fishmarket. The soft air after monsoon. And the colors, brighter than anywhere else.

In the evenings i sometimes have to think how many others on this planet are brushing teeth at the same moment. And do they think about the others brushing teeth at the same moment? And if there are many people doing the same, and thinking the same, could one feel it some how? Like a collective touch?

Red is a difficult color for me. I hardly ever dress myself in to red, even i like it as a color. Wearing a red dress would make me feel i now need to say something very important.

I got some keywords from Kirjailijatar to write this post. If you also want to have some words, let me know i send you some!

*

Afrikka on se iso ja kaunis ja käsittämätön manner. Minä ymmärrän siitä pienen murusen verran, sen verran mitä kannan mukanani. 

Kun olin hyvin pieni, asuin siellä muutaman vuoden perheeni kanssa. Siltä ajalta minuun jäi osa Afrikan valosta. Muistan vieläkin miltä tuntuu ilma sadekauden jälkeen, miltä tuoksuu merellä ja kalatorilla, miltä kaskaat kuulostavat hämärän laskeuduttua, miltä maistuu oman puun papaija. Värit muistoissani ovat kirkkaat. Kirkkaammat kuin mistään muualta.

En enää ikinä aliarvioi tahdonvoimaa. Jos jotain niin sen olen oppinut. Eri asia onkin sitten tietää mitä tahtoo.

Iltaisin saatan miettiä kuinka moni muu harjaa hampaitaan samaan aikaan. Ja mahtaako joku jossain miettiä sitä samaa. Että kuinka moni muu? Ja jos on monta jotka harjaavat hampaitaan samaan aikaan ja miettivät niitä muita jotka tekevät täsmälleen samaa täsmälleen samaan aikaan, niin voiko sen jotenkin tuntea? Jonkinlaisen kollektiivisen kosketuksen?

Punainen on minulle vaikea väri. Vaikka pidän siitä kovasti, en osaa pukeutua punaiseen. Punainen mekko jotenkin huutaa huomiota. Ja jos pukeutuisin punaiseen mekkoon, minusta tuntuisi että täytyisi sanoa jotain tärkeää. 

Sain tämän kirjoittamiseen 5 sanaa Kirjailijattarelta. Jos haluat minulta sanoja, hihkaisen niin laitan tulemaan!