uutta kohti

Ho Chi Minh City. Big, loud, hot and crowded. For every square meter here is 9 people.
We have a little hotel, like a tower, uppest floor. Walls are plastic, you can see light coming thru them. I kind of like it. In back home this wouldn´t be possible, too cold..
Hot water we don´t have, but it doesn´t matter, as the sun warms the skin, the skin warms the water.
The best breakfast for me; fresh fruits with yoghurt, black coffee and a fresh mango juice. What could one ask for more.

I wish you lots of peace, love and harmony for the New Year!
*
Ho Chi Minh City. Kuuma, iso ja äänekäs. Neliömetriä kohden täällä on 9 ihmistä.
Meillä on tornimaisen pikkuhotellin ylin kerros, seinät muovia, valo siivilöityy läpi. Pidän siitä. Lämmintä vettä ei ole, mutta aurinko lämmittää ihon, iho veden.
Maaiman paras aamiainen; tuoreita hedelmiä ja jugurttia, paksua kahvia ja vastapuristettu mangomehu. Voiko sitä elämältä enempää pyytää.

Rauhaa ja rakkautta, iloa ja onnea uudelle vuodelle ihan jokaiselle!

where am i

From Hanoi to more south, slowly with the train and the bus. It takes time. The journey is long, and there are many mountains, rivers, rice fields, villages with little dogs and chicken on the way.
I am amazed, this is a different world. I´m trying to listen and observe and learn something about it.
It smells like incense, smoked meet on the streets, something green on the market, the sea.
The colors are deep red, yellow and green.
It sounds like the motorbikes, diverse tuut tuuts, beautifully singing birds, megafones.
The air is soft, coffee is good, and i already have flea bites in my butt.
*
Hanoista hiljalleen junalla ja bussilla alas pitkin rannikkoa. Matkanteko on hidasta. Väliin mahtuu monta vuorta, jokea, riisipeltoa, pientä kylää koirineen ja kanoineen. Väliin on parempi ettei katso ulos bussin ikkunasta kun mutkitellaan kapeaa vuoristotietä ylös ja alas.
Vasta 2 viikkoa matkalla, 6 viikkoa edessä. Väliin mietin missä oikein olen, mitä minä täällä teen. Yritän ymmärtää, kait. Jotain tästä toisenlaisesta maailmasta. Raahaan rinkkaa selässäni, katselen ja kuuntelen, ihmettelen.
Tuoksuina suitsukkeet, kadulla grillattu liha, jokin vihreä torilla jota en tunnista, meri.
Väreinä punainen, keltainen ja vihreä. Kaikki tummina, kirkkaina, puhtaina.
Ääninä moottoripyörät, monimuotoiset tööttäykset, taitavasti laulavat linnut häkeissä ja vapaina, ohiajavat myyjät jotka kauppaavat tuotteitaan megafoneilla. Kaikki on joka tavalla äänekkäämpää kuin pohjoisessa.
Ilma lämmin ja kostea. Hiukset tuntuvat hassuilta. Kahvi on paksua ja hyvää. Kirpunpuremia minulla on jo. Lyhdyt ovat silkkiä, ei paperia. Mikään katu ei ole ehjä.

Hanoi rocks

Greetings from this noisy city, which i would describe with a word tuut-tuut! I f i would need to pick one.
It´s about motorbikes, everywhere. Beeping and rolling and running around like a horse herd. Still, everything works.

Life is rolling on the streets every ways in this city. Can´t say where goes the line between private and public. Or if there is one.
Doors and wondows open, taking the chairs and the tables to the street, cooking, eating, washing dishes, cutting hair and the toe nails in the streets. That´s the way of living here.

Tomorrow we take the night train to more south. Journey continues..

I wish you beautiful days!
*
Pikaiset terveiset kaupungista, jota kuvailisin sanalla tööt-tööt! jos pitäisi yksi valita.
Hallitsevinta on liikenne, joka ensi vaikutelmana tuntui täydelliseltä kaaokselta, mutta sittemmin osoittautuikin soljuvaksi ja jollain kumman tavalla toimvaksi.

Elämä vyöryy kaduille, niille levitetään pienet muovituolit ja -pöydät, kaduilla laitetaan ruokaa, syödään ja tiskataan. Kadulla pelataan, pestään hiukset ja laitetaan varpaankynnet. Yksityisen ja julkisen raja on minulta tässä kaupungissa hukassa jossa tullaan liki ja lähelle. Äänet, katseet, kosketukset, niitä ei pääse pakoon. Ei se vielä ahdista, vaikka hieman hämmentääkin.
Huomenna otamme yöjunan etelämmäs, matka jatkuu..

Lähetän täältä paljon terveisiä teille kaikille!

Wuhuu! Soon we go. I´m so excited and also a bit nervous. I have never been to Asia before. We have packed (almost..) and soon going. Towards Vietnam, Laos and Cambodia, for the next 2 months.
I have the feeling i´m not well prepared for this trip yet, but can one ever be totally prepared, for something totally new, never experienced before.

Snowy fields i leave behind, new adventures waiting.
If everything goes ok, i will send greetings from the journey.

Till then, stay warm, have a good christmas holidays, enjoy!
*
iiik, kohta mennään. Suuntana Aasia, Vietnam, Laos ja Kamputsa, aikaa 2 kuukautta. Mukana mies, nainen, rinkka ja kutkuttava jännitys.
Olen ajatellut että olisi ihanaa kun olisi kunnolla valmistautunut matkaa varten. Ottanut selvää, lukenut kirjoja, tehnyt muistiinpanoja, pakannut huolella ja hyvissä ajoin. Jostain kumman syystä lähden matkalle kuitenkin taas puolijuosten, asioita hoitamatta, viimeisiä alushousuja pullottavaan reppuun sulloen. No, meneehän se näinkin.

Lumiset maisemat jää tänne, enkä osaa vielä kuvitella minkälaiset maisemat meidät ottaa vastaan. Kylläpä muuten jännittää. En ole ikinä ollut tuolla päin maailmaa.
Jos vain kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, lähetän matkan varrelta kuvia ja juttuja. En ehkä ihan heti, mutta kunhan asetutaan, jonnekin..

Kaikkea hyvää ja kaunista, iloa ja valoa!

sitä sun tätä ja hyppäävä tintti

Yesterday i had my last working day for this year, and now i should start to prepare for the Journey. This Journey is a bigger one, more far and for a longer time. I´m quite excited about it, hardly can be without jumping. Jumping like that bird behind my window.
On the list; mosquito net, a torch, book, pencils and a swimming suit.
*
Eilen tein viimeiset työt, ja nyt olisi alettava valmistelemaan Matkaa. Matka isolla siksi että nyt lähdetään aika kauas ja pitkäksi aikaa. Joka paikkaa kihelmöi ja kutkuttaa. Ei sentään kirppuja, vaan matkakuume ja jännitys. Melkein kirjoitin että tinnitys.
Matkalistassa lukee että moskiittoverkko, taskulamppu, kirja, kyniä ja uikkarit.

ps. minä sitten tykkään tuosta hyppivästä tintistä.

meri ja taivas ja lumi ja lumi

Here we used to swim just some months ago. Now it was a bit too hmmm, i would say chilly, for me.
All my photos are so blue or white from the last weeks. But that´s how it is now. Snow snow and some more snow. And the blue sky. Yep.
*
Kuvien värit käyvät vähiin. Lunta valkoista lunta, parhaimpina päivinä sininen taivas. Ja se siitä sitten.
Lunta täällä onkin taivas viskonut oikein olan takaa viime päivät. Kinttupolkuja pitkin kahlasin tänään kaupungin halki. Metriset hanget ottavat vastaan heti kun oven avaa.
Tuolla rannalla me uimme ei niin kauan aikaa sitten. Nyt tuli kylmä pelkästä ajatuksesta.
Mutta kaunista nyt on.

6.12

It´s Finlands independence day, Finland is 93 years old now. Congratulations young old Suomi!
I was looking for some finnish songs thru the years, i chose 3 different ones for this day. One from the 50´s, one from the early 80´s and one from this time. For me they all tell something about this country and the spirit. Enjoy!
*
Itsenäisyyspäivä aina hieman hämmentää. Muistelen mummua ja pappaa. Mietin mitä tämä kansallisuus näinä päivinä tarkoittaa, kun kaikki ovat vapaita menemään ja tulemaan, ja maailma on iso ja avara. Silti tämä tunne siitä että "kuuluu" jonnekin, on mukava. Että täällä jossain pohjolan perukoilla on tämä heimo joka ymmärtää minun kieltä, ja ainakin osin tajuaa mistä melankoliasta on kysymys.
Valitsin tälle päivälle kolme erilaista laulua, jotka kaikki kertovat minulle jotain suomalaisuudesta. Rautavaaraa 50-luvulta, Saimaa ilmiötä 80-luvulta ja jotain tästä päivästä.
Hyvää itsenäisyyspäivää!