kaislikossa suhisee

I have been next to the sea, dreaming and planing by one tiny little house. I met one curious little robin there, and we had a nice chat. He was chirping, and i mostly just agreed.

I have also been in sauna yesterday, and noticed a tick on me. Yak, gross and nasty. 

Oh well, now i´m just a bit worried of the consequences, some of the ticks are carrying diseases.. hopefully this was not one..

*

Olen riehunut heinikossa, haravoinut ja keskustellut uteliaan punarinnan kanssa. Olen rallatellut ja hihkunut innosta erään pienen tuvan edustalla, kahlannut rantavedessä, ja suunnitellut suuria. Myöhemmin saunassa huomannut, että ei peijakas, jostain sieltä sain mukaani punkin...

Tänä syksynä olen kahminut luontokokemuksia yltäkylläisesti käärmeistä ja hirvikärpäsistä lähtien. Nyt sitten punkki pakarassa.. Tänään jo hieman naurattaa, mutta samalla myös huolestuttaa, aina on se vaara että saa jonkin taudin. Yhdellä läheisistä sellainen vakava jo onkin, punkki-penteleen tartuttamana..

syvissä vesissä kevyesti kelluen

Rainbow from yesterday made me thinking. So unreal and unbelievable, but still it is there, even you can´t touch it by your hand. Never reach it. Still it´s there.

*

Sataa ja paistaa. Väliin taivas ja pilvet ovat niin kauniissa väreissä että ne tuntuvat lähes epätodellisilta, maalatuilta. Jos sellaisesta taivaasta maalaisi sitten taulun se olisi jo lähes äklö. 

Joskus, aika usein itse asiassa.. kohtaan kadulla tai ratikassa "hahmon" jonka siirtäminen näyttämölle olisi mahdotonta, epäuskottavaa. 

Toisinaan sattuu ja tapahtuu asioita joita ei voi uskoa todeksi. Ja kuitenkin se kaikki on ihan vain tätä elävää elämää. 

Minkä me sitten oikeastaan miellämme todeksi? Meitä on niin monta ja jokaisella meistä on oma maailma, oma kuvamme siitä. Ja kuitenkin tällä samalla pallolla kaikki elämme, tätä todellisuutta jaamme.

Jahas, ja töihin tästä...

tra la la

Too much books. Too much everything in this tiny apartment. Get´s difficult to find places for all of this. What one really needs? Not so much? A chair, a table, a vase on the table and a coffee cup. Books. Few books.

*

Minulla on liian paljon kirjoja. Tai hetkinen. Minulla on liian pieni asunto. Mikään ei mahdu minnekään, on tämän päiväisen siirtelemisen tulos. 

Liian paljon liikaa tavaraa. Tekee mieli hinata ylenmääräinen hitaasti ja rauhallisesti ikkunasta ulos. 

Mitä ihminen loppujen lopuksi tarvitsee? Tuolin, pöydän, maljakon ja kahvikupin. Kirjoja. Muutaman. 

nyt

Thank you for your comments to that previous post. Everything went well, and afterwards we had a good party. 

It´s already so autumn in here. We made a walk to the sea. One could still swim, or at least have a dip.. the sea water is +16 degrees at the moment.

It was really windy and the sea made big waves, splashing on the coast. I just simply love it. The sea. And the sound of it.

Somebody had carved tiny elephants on the rock.

*

Kiitos kannustuksesta. Ensi-ilta meni hyvin. Nyt tuntuu hetken hieman tyhjältä. Sekin kuuluu asiaan, ja kohta mennään taas.

Kaikki on niin syksyä nyt. Silloin tekee hyvää mennä merenrantaan. Kova tuuli nostaa aaltoja, meri humisee, pauhuaa ja kuohuu. Vesi pärskyy rantakiville ja kengille. Seistään siinä ja yritetään pysyä pystyssä. Naurattaa kun tuuli viskoo kamerakättä sivuun, yhdessäkään kuvassa ei ole suoraa horisonttia.

Vieläkö uskaltaisi uimaan? 

Joku oli kaivertanut kallioon pieniä elefantteja.

huomenna hän tulee

Dear friends, tomorrow is the premier, and my head says humm-humm. It´s very exciting and i´m counting hours and days and waiting that it´s soon happily over and i might get other things to think about too.

I still noticed the sun shine this morning though, it brightened up my kitchen in the morning.

I wish you a bright day too!

*

Nimittäin ensi-ilta. Täytynee kaivaa leninki kaapista ja valmistautua papiljottipäivään, kuten ystäväni C. asian ilmaisee.

Nyt on kaikki yhtä huminaa. Uusi aika alkaa ensi-illan jälkeen. Sitä ennen on turha puristaa yhtään pidemmälle yltävää ajatusta, saati johdonmukaista kuvasarjaa joka kertoisi jostain muustakin kuin. 

Jos jotain, niin aurinko kävi keittiössäni tänään. Se oli mukava vierailu se. Meinasin toivottaa hyvää viikonloppua kaikille, mutta nythän on tosiaan maanantai. Hellurei! 

5 päivää ensi-iltaan

Why to rush anyway. This world keeps turning on despite of me getting in time somewhere or not.

I´m longing for some order. If not in my head, at least in my book shelf. I will start from the red colored books. (thoughts of an actress 5 days before the premier..)

*

Miksi oikeastaan on kiire ei mihinkään. Täällä kyllä kaikki jatkavat kulkuaan riippumatta siitä ehdin minä sinne tai en.

Seuraavaksi järjestän kirjat värin mukaan, aloitan punaisesta. Ehkä tänään, ehkä huomenna. 

Kaipaan järjestystä, en voi sille mitään. Ehkä se on sallittua. Jollain elämän alueella on oltava järjestys. Jos ei muuten niin edes kirjahyllyssä.

kirpeää

This morning instead of rushing to work i spent my time on photographing this lemon on the kitchen table. And later a really had to rush. I just forgot the time. And eventually i found only this one photo to be some how representative. Oh well..

Lately it has been lots of working, one theater festival during last weekend (also work in another words..), lovely afternoon picnic on the dock with the friends, planing for a new trip, and a-little-house-by-the-sea-dreaming. Hmm, we went to see one.. a very tiny one..

*

Tänä aamuna olin myöhästyä töistä jäädessäni kuvaamaan tätä sitruunaa keittiönpöydällä. Se oli jäänyt siihen edelliseltä illalta. Ajantaju hävisi, tuhrasin taas jotain omiani, tuli kamala hoppu. Eikä niistä kuvistakaan mitään ihmeellisiä tullut.

Kun on kiire jään usein haromaan vastaan. Tietoisesti tai tiedostamatta. Ja kohta taas juoksen.

Viime päivät (hmm, viikot) on olleet yhtä haromista ja juoksemista. Töitä toisin sanoen. Viikonloppuna teatterifestivaaleilla (töissä..). Mutta myös laituripiknikillä ystävien kanssa, uuden suunnittelemista, matkahaaveilua, talo-meren-rannalla-haaveilua. Käytiin jopa katsomassa yhtä, todella pientä..