maanantai 5. maaliskuuta 2012

pellon laitaa







 I spent the weekend at the coutryside, where the sun was shining, and willows by the fields pushed out those white little furry things.
We had one very happy jumping dog with us, and heard raven in the woods. We baked blueberry pie and walked and talked a lot.
It was a good start for this week.
*
 Vietin viikonlopun maalla, missä aurinko paistoi, ja kuljettiin pellon laitaa. Sinne oli puhjennut myös pajunkissoja.
Oli yksi riemusta villinä pomppiva koira ja metsässä huuteli korppi. Tuli leivottua mustikkapiirakkaa ja laitettua maailma taas järjestykseen.
Tästä on hyvä alkaa uusi viikko.

5 kommenttia:

  1. walks in the sunshine and blueberry pie... sigh

    VastaaPoista
  2. Oi miten sympaattisen näköistä. Minunkin tekisi mieli maalle, mutten nyt pääse maalle, vaan viikonloppunakin kaupunkiin. Mutta joskus sitten :)

    Pajunkissoja, totta, kohtahan on pääsiäinen.

    VastaaPoista
  3. yep
    oh that sounds good
    winter turning into spring
    starting the week with blueberry pie, talks and walks!
    love to you

    VastaaPoista
  4. Oi pajunkissoja!!
    Odotan niitä kovasti. Täältä niitä ei vielä löydä, mutta ehkä jo pian.

    Mä en ole ollut tosi pitkään aikaan maalla. Olisi ihana, jos jossain suht lähellä olisi paikka, jossa voisi käydä suht kätevästi ilman autoa. Olisikohan sellaista olemassa, no kesällä pääsee fillarilla.

    VastaaPoista
  5. Monica, yep, they matched together quite well:)

    Kirjailijatar, olin kyllä ihan vilpittömästi hämmästynyt että pajunkissoja nyt jo. mutta onhan niitä, heti kun aurinko vaan jonkin pläntin ehtii lämmittämään niin siihen pukkaa.
    maalla on usein sympaattista:)

    sarapirat, now you can already feel it, the spring. and it comes so fast then when it comes! still a lot of snow, but it´s´coming.. the spring.. <3

    Celia, pajunkissat on kyllä hassuja. jotenkin niin outoja. niitä täytyy aina muutama oksa saada, vaikka ei olekaan kivaa riipiä mitään elävistä puista tai pensaista.. muistan kuitenkin aina kiittää, kun vien oksan.
    Ja se on vähän harmillista, ettei täältä kaupungista oikein ilman autoa pääse pellon laitaan. fillarilla sitten kesällä..

    VastaaPoista