torstai 8. joulukuuta 2011


I went to the city and tried to get inspired of doing some little christmas shoppings. But even i tried my best, i came to conclusion that all my love ones have already everything, nobody really really needs anything. So i didn´t make any shoppings. I just ate an ice-cream, which was rather hilarious, especially when it was raining something between water and snow.

Lemons have dried up on the window cill. They look very pretty now.
*
Kävin tänään kylillä pyörimässä ja miettimässä joululahjoja läheisille. Tulin siihen tulokseen että kaikilla on jo kaikkea, eikä kukaan oikeastaan tarvitse mitään. Palasin sitten kotiin. Tyhjin käsin. Mutta söin sentään jäätelön, mikä ei ehkä tuossa räntäsateessa ole fiksuinta mitä voi tehdä.

Pitäisi saada jotain järkevää aikaiseksi. Sen sijaan kaikki järjettömämpi kiinnostaisi. Mitähän tästä vielä seuraa. Odotan mielenkiinnolla..

8 kommenttia:

  1. Mä menen aina samalla kynttilälinjalla. Kaikille käsintehdyt kynttilät ja sillä siisti. Paitsi yksi ei halua polttaa kynttilöitä, ja se on mulla jälleen päänvaivana, mitä mitä...
    Lahjanhakureissulla juuri olin kaupungissa, joka oli yhtä suurta lätäkköä. Pyöriskelin aikani, kun yritin keksiä jotain muuta kuin niitä kynttilöitä, sain itseni kiukkuiseksi, kun kaikki tuntui niin turhalta. Päädyin sitten taas niihin kynttilöihin.
    Ja nyt haettava toinen kuppi kahvia, että rauhottuisin, heh. Tulin nimittäin just, ja kengätkin meni pilalle loskassa.

    VastaaPoista
  2. Liivia, jotain itsetehtyä saavat nämäkin täällä. on jotenkin hullua yrittää keksimällä keksiä lahjoja ihmisille kenellä kaikkea jo on. eri asia jos joku ihan tosissaan jotain tarvitsee. jotain pientä rakentelen sitten omin käsin.
    Mun tarvii vielä lähteä töihin tästä, taidan tosiaan laittaa kumpparit ihan suosiolla jalkaan..

    VastaaPoista
  3. Minusta kyllä jäätelön syöminen on aina fiksu ratkaisu!

    Koskaan ei voi tietää, milloin on viimeinen tilaisuus syödä jäätelöä, joten jokaiseen tilaisuuteen kannattaa tarttua.

    VastaaPoista
  4. Minä olen todennut saman. Ja jos kysyy, niin vastaus on "ei me tarvita mitään". Mitäpä sitä sitten.. :)

    VastaaPoista
  5. Sama päänvaiva täällä. Lapsille on vielä helppo keksiä lahjoja, mutta aikuiset, joilla on jo kaikkea ovat ongelma. No, onneksi ei ole mitään pakkoa ostaa kovin monelle lahjoja. Läheiset saavat aina kirjan...varmaan tylsää, kun sen tietää etukäteen. Tai sitten se on kiva. Tiedä häntä. Ja hei, nyt rupean leipomaan huomista varten.

    VastaaPoista
  6. Ilona, jäätelön jälkeen vaan palelin ihan hulluna ja taisin vilustua, nyt vuotaa dedä.. no, aina ei voi voittaa;)

    milla, niinpä. jotain pientä kuitenkin teen itse, ihan vaan sillä että se on kivaa, ja sillä muistan sitten muutamia.

    Kirjailijatar, se on totta. hykertelen jo mielessäni mitä keksisin kummipojalle, lasten lahjoja on kiva miettiä. Ja kirjat ei ole koskaan tylsiä!
    Hyviä leipomustuulia!

    VastaaPoista
  7. En minä niitä kynttilöitä itse tee, kaupasta ostin muiden tekemiä. Olisipa kyllä kiva tehdä ne itse, kerran olen koulussa tehnyt oppilaiden kanssa, ja se oli kyllä melkoista hommaa.

    VastaaPoista
  8. Liivia, mä en ole tehnyt kynttilöitä ikinä itse, ja oon ymmärtänyt että siinä onkin aikamoinen puuha. ainakin jos tekee silleen dippaamalla. ja ehkä se homma muutenkin vaatii taas sitä tietynlaista kärsivällisyyttä jota mulla ei liiemmin ole;)

    VastaaPoista