torstai 3. helmikuuta 2011

same same but different










The topic is the topic for this country. Don´t have any idea where it has started, but you hear and see it every where.

Learning Cambodian rhythm.
Eating rice and noodles every day, drinking the coffee with ice.
Biking the bumpy dusty roads and washing the feet and the shoes as much as the locals.
Learned about the beliefs and the religion that runs every day life.
Seeing lots of poverty, but also people driving with their brand new Lexus-cars.
The smell of the country for me is incense and smoke.
The hussle and buzzle at the markets, alive chicken and ducks and jumping fish on the table. The last smile on the pig head at the meat desk.
Meeting many beautiful people, sharing a moment and learning new, every day.
I am, same same like i was when i left home, but different.
*
Tuo otsikon lausahdus "sama sama mutta eri", on tullut vastaan joka kylässä ja kaupungissa. Se lukee t-paidoissa ja se on tervehdyksen lisäksi ainoa jonka jokainen paikallinen tuntuu osaavan vieraalla kielellä. Ei aavistustakaan mistä se on lähtöisin, mutta jotain se kertoo tästä maasta ja ihmisistä.

Viime viikot olen opetellut Khmerien tavoille;

Olen oppinut ajamaan fillaria punaisena pöllyäviä monttuisia hiekkateitä.
Pesemään jalkojani ja kenkiäni ahkerasti.
Juomaan kahvini kylmänä ja jäillä.
Syömään riisiä ja nuudeleita aamusta iltaan.
Oivaltanut että tässä maassa elää paljon uskomuksia ja henkiä joista minulla ei ole kuin aavistus.
Nähnyt että täällä toisilla ei ole mitään ja toisilla on enemmän kuin paljon. Ihmiset kuitenkin antavat vähästään, hyvä kiertämään, sillä se kaikki tulee takaisin, niinkuin täällä päin uskotaan.
Kohtalo ja kuolleet henget johtavat monen ihmisen elämää. Joka kodin kulmalla on pieni kotialttari, jonka eteen tuodaan uutta teetä, tuoreita hedelmiä ja suitsukkeita päivittäin. Yksi tämän maan tuoksuista onkin minulle savu ja suitsukkeet.
Olen tottunut jo tungokseen ja meluun markkinoilla, eläviin kanoihin, ankkoihin ja hyppiviin kaloihin myyntipöydillä. Ainoa joka vielä saa minut hieman hätkähtämään on sian pään viimeinen hymy lihatiskillä.
Olen tavannut monta ihmistä jotka ovat jakaneet kanssani hetken ja antaneet oivalluksen. Olen sama kuin lähteissä, mutta kuitenkin eri.

10 kommenttia:

  1. Kiitos raportista, seuraan täällä vaikken koskaan mitään sanokaan. No nyt ryhdistäydyn!

    Tuossa oli monta juttua, jotka on meillä olleet juuri keskustelunaiheena. Vähistä antaminen, toisten ahneus ja se mikä on varakkaimmille vähän (kun yksi saaren/monen auton/metsienomistaja valittaa että rahat on loppu ja saari pitää myydä..)...ja ne henget ja poisnukkuneiden antamat "merkit".

    Voi hyvin! <3

    VastaaPoista
  2. Minäkin kiitän. Aion vielä katsella ja lukea kaiken läpi ajan kanssa, viime aikoina olen ollut liian väsynyt keskittyäkseni kunnolla.

    Ensimmäisen kuvan maisema on ihana!

    (tuutuutakin oen lukenut, mutta jostain syystä kommenttejani ei ole kelpuutettu)

    VastaaPoista
  3. Really really beautiful shots,Have a nice time my friend!!! :)

    VastaaPoista
  4. isn't it wonderful, being the same but different? these photos are so beautiful.

    VastaaPoista
  5. minja, kiitos kommentista:) niinpä, mulla on vähän semmonen tuntuma, että mitä enemmän ihminen omistaa maallista mammonaa, sitä vähempään se tyytyy.. ja kai se on vähän siitä asenteestakin kiinni, onko se lasi puoli tyhjä vai täynnä.. mutta että saari ja autot ja metsää ja matti kukkarossa. no tjaa..

    S. thanks:)

    Liivia, kiitos. ehtiihän sitä. toivottavasti kevätaurinko jo pilkottelee pohjoisessakin ja työntää väsymystä sivummalle. voi hyvin Liivia!
    pa. täytynee yrittää tsekata tuota kommenttiasiaa wordpressistä..

    parisa, thank you dear Parisa.

    kitchu, yes it is:) thank you.

    VastaaPoista
  6. Voi miten haluaisinkaan tuonne, juuri tuonne. Mutta onneksi sinä kirjoitat ja kuvaat ja pääseen vähän sinne. Melkein tunsin suitsukkeen tuoksun täällä asti.

    Se on niin riipaisevaa. Se että joku antaa vähästään ja joku ei paljostaankaan.

    VastaaPoista
  7. I feel happier and warmer just looking at these photos :)

    VastaaPoista
  8. you seem to be in such a happy place! wonderful photos!

    VastaaPoista
  9. Minja, eh, sitä vaan vielä että meinasin siis että mitä enemmän ihminen maallista mammonaa omistaa, sitä enemmän se tuntuu tarvitsevan. "vähempään tyytyy", mulla meni sanat ja ajatukset sekaisin;)

    Kirjailijatar, hyvä jos pääset tälle reissulle mukaan kuvien myötä. ja joku päivä tulet paikan päälle, olen siitä varma:)

    urbanresearch, i´m happy to hear that!

    mieke willems, it has been happy and interesting two months. one week and we have to get back home. although, i´m also happy to go home too:)

    VastaaPoista