torstai 15. tammikuuta 2009

today


On my way from post today there came a man asking me something in russia. "I´m sorry, i don´t understand, are you looking for something?" I asked and we started to talk.
I don´t speak russia, he didn´t really speak english, but somehow we talked for a long time and walked for a while together. He was carrying cameras with him and was studying filming in the evenings, as a day job he was working as a policeman in St. Petersburg. 
We ended up standing on the street and teaching russia and finnish to each others. Odin, dva, tri- yksi, kaksi, kolme...(one, two, three..)

If you haven´t seen this yet, have a look. Magical and beautiful.
(you can also watch it in the end of this site.)
***
Kävellessäni tänään postista kotiin tuli mies kysyen jotain venäjäksi. "Olen pahoillani, en ymmärrä. Etsitkö jotain?" kysyin englanniksi. Hän ei puhunut juuri englantia enkä minä venäjää, mutta ryhdyimme siitä huolimatta juttusille. Kävelimme yhtä matkaa ja kokeilimme kaikkia osaamiamme kieliä, huidoimme käsillä loput.
Hän kantoi mukanaan paria kameraa, kertoi opiskelevansa filmien tekoa iltakoulussa ja työskentelevänsä Pietarissa poliisina päivisin. Seisoimme kadulla ja opettelimme venäjän- ja suomenkielisiä sanoja. Odin, dva, tri- yksi, kaksi, kolme...

Jos et ole nähnyt vielä tätä, tsekkaa nyt. Luomavan kaunis teos.
(laitoin sivun loppuun linkin mistä sen voi myös katsoa.)

9 kommenttia:

  1. Kuullostaa ihan minun kommunikaatioltani kaikilla muilla kielillä paitsi suomella...Kerran opastin tönkkoitaliallani vanhempaa italialaisturistipariskuntaa Tamperereella, kun etsivät erästä ravintolaa. Ohjasin heidät ovelle asti ja he suorastaan pakottivat minut kanssaan syömään. Olikin huisaa, ehkä noin 50 yhteistä sanaa, mutta puhetta piisasi.

    Nuo tulitikkuaskit, en kestä! Niin nättejä. Miksi muuten tulitikkuaskien pitää olla nykyään niin tylsiä ja rumia, ennenhän niissä oli vaikka mitä kuvia.

    VastaaPoista
  2. mahtava tarina! joo olen todennut että pitkälle pärjää jo muutamalla sanalla ja kovasti huitomalla;D
    tulitikkuaskit ostin Tukholmasta, siellä niitä nättejä vielä tehdään. en sitten tiedä onko meillä säästökuuri iskenyt tulitikkuaskeihinkin...

    VastaaPoista
  3. Sulla on mielenkiintoinen blogi täällä. Ja ihana hetki todellisesta arjesta, jossa kieli ei ole este kommunikoinnille! Juuri noin!

    VastaaPoista
  4. you are so kind!
    if I would see that guy I was not able to help him,my English is horrible! ;)

    your 2 shots are nice!

    VastaaPoista
  5. Oliko niin, ettei Suomessa enää tehdä tulitikkuja? Nuo tikkuaskit tuovat ihan lapsuuden mieleen, voih!

    VastaaPoista
  6. Aku nyt kun mainitsit niin muistan jotain tällaista kuulleeni? asiaa täytynee tutkia. ja jatkaa tulitikkujen maahantuontia ruotsista(kun kerran osaavat tehdä niin nättejä)..

    VastaaPoista
  7. Näin juuri noita tikkuja myynnissä Hollannissa aivan tavallisessa ruokakaupassa...pari vuotta sitten se oli.

    VastaaPoista
  8. Juu, niin se oli kuten muistelinkin. Suomen viimeinen tulitikkutehdas lopetti toimintansa Vaajakoskella vuonna 1995.

    VastaaPoista
  9. niinkö? lämmöllä muistaen...

    VastaaPoista